perjantai 23. tammikuuta 2009

Inspired by Erlend Loe

Tilasin Bookplussalta kaksi kirjaa. Toinen niistä on Supernaiivi. Sen inspiroimana aion nyt kirjoittaa listan asioista, joita minulla on ja perään listan, joita minulla ei vielä ole mutta jotka tarvitsisin. Here we go.
  • kaksi supernättiä ja fiksua lasta
  • yksi vallan söötti sängynlämmittäjä
  • puolikas datanomintutkinto
  • läppäri
  • kiva asunto + sauna

* * * * * * * edit: onhan mulla kans pikkuferrari ^^


Oliko ne kaikki siinä? Voiko ne todella olla siinä? Ok, ja sitten se toinen lista.
  • ammatti
  • työpaikka
  • rahaa
  • aitoja ystäviä
  • liikuntaharrastus
Kirjan päähenkilö osti lelukaupasta punaisen pallon, jota heitteli tunnista toiseen pimeän tultua seinää vasten. Minullekin iski suunnaton tarve ostaa punainen, pomppiva pallo. Tosin en kuitenkaan saisi pitää sitä itselläni, joten mitäpä siitä. Olisinko onnellisempi, jos minulla olisi punainen pallo, joka olisi minun ja vain minun? En tiedä. Ehkä hankin sen pallon, kunhan lapset ovat sen verran isoja etteivät omi kaikkea.
Hmm, onkohan teini-ikäisistä noloa, jos äiti viettää kaikki iltansa pihamaalla heitellen punaista palloa seinään, aina uudestaan ja uudestaan? Varmaankin neuvoisivat mua pysyttelemään visusti takapihalla, ettei kukaan kavereista vaan satu näkemään.

Mulla ei ole aavistustakaan, mitä aion tehdä sitten kun Kela lakkaa maksamasta kotihoidontukea. "Saan" olla kotona siihen saakka, että vauveli täyttää 3v eli vielä vajaat kaksi vuotta. En oikeastaan halua kouluun saati sitten töihin, vaikka tiedän että minun pitäisi. Pelkään liiaksi ihmisiä. En halua olla osa sitä oravanpyörää. Työajat, työkaverit, vapaa-ajan vähäisyys, väsymys, kyynärpäätaktiikka, valehtelu, teatteri... paljon, paljon mieluummin olisin yksin kotona ja viettäisin kissanpäiviä. Välttyisin pahalta mieleltä, jota jotkut tuntuvat niin mielellään kylvävän. En voi ymmärtää ihmisiä. Ja miksi joka ikisen elämän pitäisi sujua saman kaavan mukaan, miksei tässä maailmassa saa olla erilainen jäämättä täysin yksin ja vaille tukiverkostoa? Se on peruskoulu, lukio ja ammattiin opiskelemaan, työpaikan saatua ehdottomasti naimisiin ja lapsentekoon, hop hop. Entä jos ei halua? Entä jos ei tiedä, mitä haluaa?


ps. oon alkanut laihtua taas. Jess.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti