Ituhipit

Meistä on tullut ituhippejä. Jauhelihat ja possunsuikaleet ovat saaneet jäädä kaupan hyllyille kököttämään ja ne on korvattu soijarouheella, soijasuikaleilla sekä pavuilla. Meillä on "lihapäiviä" enää 1-2 kertaa viikossa, lähinnä lasten takia. En ole varma, osaisinko taata riittävän proteiinin ym. saannin pelkällä kasvisruoalla.

"Rehujen" mussuttamisessa on monia hyviä puolia. Ensimmäinen on terveellisyys. Toinen on hinta. E on laskenut, että kasviksia syömällä säästämme ruokakuluissa kymmeniä euroja, jopa satasia kuukaudessa. Soijasuikaleet ovat edullisia ja ravintoarvoltaan lihaa parempia. Ne ovat kuitupitoisia ja oikein laitettuna myös tosi hyviä. Kolmas hyvä asia on eettisyys - en osaa tuntea sääliä soijapapupusikkoa kohtaan, lehmää kohtaan kyllä. Syön ennemmin kasviksia kuin lihaa, sillä lihassa maistuu useimmiten valehtelematta kuolema.
Se hyvä puoli tässä on myös, että lapset oppivat syömään pienestä pitäen monipuolista ruokaa. A on alkanut kysellä ruokapöydässä eri ruokien ravintoarvoista esimerkiksi tyyliin "äiti, minä luulen että näissä pavuissa on kalsiumia ja D-vitamiinia.. onko?" :D ihana <3

Tuntemukseni soijaa ja sen syömistä kohtaan ovat hieman ristiriitaiset. Ravintoarvot loistavat, hinta sopiva.. mutta. Käy lukemassa "toisaalta"-kanta täältä: http://www.sll.fi/luontojaymparisto/energiajailmastonmuutos/ilmasto-lautasella/sisallys-ilmasto-lautasella/hyva-paha-soija
* * *

Ruokavalioremontin lisäksi olen alkanut liikkua enemmän. Pitäähän tälle ryhävalasmaiselle olemukselle jotain tehdä. Voin sitten paremmalla omallatunnolla vinkua ulkoisesta olemuksestani, tietäen että olen sentään yrittänyt vaikuttaa asiaan.

Kaiken kaikkiaan elämä tuntuisi olevan mallillaan. Ollaan muutettu, uusi asunto on kiva. E:n kanssa tulee pian 2 yhteistä vuotta täyteen, koulua on ensimmäinen vuosi takanapäin ja sain kesäksi 1 kuukauden pestin sairaalan osastolle. Potilaat ovat suurelta osalta vanhuksia, joista puolet pitkäaikaispotilaita ja toinen puoli lyhytaikaista potilaskansaa. En ole varma, kestääkö kantti vanhustyössä, mutta ainakin saan työkokemusta ja tiedän mitä odottaa 2. opiskeluvuoden työssäoppimisjaksolta.

Huomaan, että on yllättävän vaikeaa kirjoittaa järkevää tekstiä niin pitkän tauon jälkeen - pitänee alkaa taas harjoitella.. :)

Nyt kuitenkin mammailemaan, parvekkeen siivous kutsuu. Ette muuten usko, miten voi parveke olla P*SKAINEN. Yök. Epäilen, että tässä asunnossa on ennen meitä asunut lauma porsaita.

Aggressioita

Huomasin hiljattain, ettei ole tullut kirjoitettua tänne aikoihin yhtikäs mitään. Tämä johtuu osaksi muka-kiireisyydestäni, osaksi väsymyksestä, osaksi siitä, etten ole millään keksinyt mitään järkevää kirjotettavaa. Toisaalta kirjoitettavaa on paljonkin, mutta toisaalta en ole varma, haluanko jakaa yhtäkään näistä asioista koko maailman kanssa.

Olen miettinyt, pitäisikö minun suojata blogi salasanalla, jolloin tasan tarkkaan tietäisin, ketkä tätä lukevat. Toisaalta oletan, että tuskinpa tämä ketään kiinnostaa satunnaisia ohisurffaajia lukuunottamatta.

Olen tänään melko huonolla mielellä. Kaikki tuntuu luvattoman hankalalta, olen kärttyinen ja keskittymiskyvytön. Liikenteessä havaitsin jossain mieleni sopukoissa mielettömän halun kaahata ja ehkä törmätäkin johonkin. Huomasin jatkuvasti ajattelevani ikävään sävyyn, kuten

- "PERKELEEN IDIOOTTI!" - "MENE MENE MENE!" - "IHME IDIOOTTEJA LIIKENTEESSÄ...." - "MITÄ VIT.....!!" - "AJAN JUST PÄÄLLE JOS ET NYT MENE SIITÄ".

Olen tänään siis sanalla sanoen aggressiivinen. Kaikki tökkii.

Olin koulussa. Sain kuulla, että minulla on ryppyjä. Nice.